Lämpenee, viilenee

Päätin täydentää Aikaveivi-blogia pitkästä aikaa. Ajatukset ovat viime aikoina pyörineet enimmäkseen Kuntoveivin puolella.

Lapsena meillä oli leikki, jossa piilotettiin jokin esine, useimmiten avain, jota sitten joku porukasta yritti etsiä. Esineen kätkijät ohjasivat etsijää "lämpenee, polttaa, viilenee" -komennoilla. Samalla he saivat viihdyttää itseään epävarman etsijän poukkoilulla. Joidenkin intressi saattoi olla jopa tahallisesti vaikeuttaa etsintää.

Nykyajan avaimenetsintää edustaa esimerkiksi ilmastonmuutos. Kuinka paljon ihminen voi siihen vaikuttaa ja millä tavalla? Tosin muitakin "leikkejä" on havaittavissa: terveyspuolella sopivan SOTEn tai ruokavalion etsintä. Tosin huoli ilmastosta näyttää ohjaavan myös ravitsemuskeskustelua. Se on eräänlainen metropoliittinen (elämäntyyliin ja ihmisenä olemiseen "taakkaan" liittyvä) ilmiö, jota "kasvispuolue" hallitsee. Lihansyöjät piilottelevat jauhelihapakettiaan härkäpapujalosteen alle. "Laitetaan tästä illalla ilmastoystävällistä ruokaa", huikataan naapurille. Papaijat laskevat ilmastoahdistusta, tai ainakin verenpainetta, väitetään.

Mökkikunnan keskustassa, etäällä metropoleista, siankylki nostetaan vielä estottomasti kassahihnalle. Maitopurkit ovat ovat kuitenkin sinisävyisiä, eivät punaisia kuten voisi olettaa. Niin se maailma vähitellen muuttuu. Itse uskon, että nautoja voidaan kasvattaa riittävän ilmastoystävällisesti, jos hyvää tahtoa riittää. Lehmä tekee selluloosasta (nurmesta) proteiinia tehokkaasti, mihin ihmisen ruoansulatus ei pysty. Yksimahainen ihmisen "lähisukulainen" gorilla elää enimmäkseen kasvisravinnolla ja on väkivahva. Sen ruoansulatuskanava on omaamme pidempi, joten se voi hyödyntää kasvisravintoa tehokkaasti. 

Hesari ehti uutisoida, että eräänä ilmaston lämpenemisen mittarina pidetyn Grönlannin Jakobshavnin jäätikön pieneneminen on pysähtynyt ja jopa kääntynyt kasvuun. No, eipä mennyt kuin pari viikkoa, kun ilmastoväki sai huokaista helpotuksesta: "Maalilman jäätiköt sulvat luultua nopeammin", otsikoi Helsingin Sanomat. Nyt taas lämpenee!

Onko ilmaston lämpenemisestä edes tarjolla tarjolla kylmiä faktoja? Vastaisin, että kyllä. Hiilidioksidipitoisuus on noussut ainakin viimeisen 60 vuoden ajan, mitä pidetään ilmastonmuutoksen aiheuttajana. Mm. Hawajin Mauna Loan tilasto kertoo hiilidioksiidin vaihtelusta. Osa muutoksesta on ihmisestä riippumatonta ja osa meistä johtuvaa. Kumpi näistä on vaikuttavin ilmaston kannalta, on kiinnostava kysymys. Vain toiseen voimme itse vaikuttaa.

Millainen sitten on maapallon lämpötilan (ja hiilidioksidin) normaalivaihtelu? Kun aletaan puhua "normaalista", ollaan yleensä ennen pitkää vaikeuksissa. Ihmiset määrittelevät mielellään normaalin rajoja. "Tuo ei ole enää normaalia" tai "Raamatussakin [tai jossain muussa ns. pyhässä paperissa] tuollainen kielletään". Ilmastoa tutkiva tiede ei näytä tarjovan yhtä totuutta (tähänkään) asiaan. Myös ihmisen vaikutusta pidetään joko pienenä (n. 4%) tai suurena (olemme merkittävästi vaikuttaneet). suuri konsensus (75%) näyttää pitävän ihmistä ainakin jossain määrin syypäänä ilmaston lämpenemiseen.

Metsiä pidetään tärkeinä hiilinieluina.
Mutta millainen metsä nielee hiiltä parhaiten?

Yhdestä asiasta seuraa toinen. Konsensus ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttajista synnyttää uutta tutkimusta, joka nojaa hyväksyttyyn "tosiasiaan". Samalla alkuperäinen väite vahvistuu ja normalisoituu osaksi yleistä tietoa. Kun vaikkapa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ympärillä on riittävästi siihen nojaavaa tutkimusta, otetaan alkuperinen asia ikään kuin annettuna. Ilmaston läpeneminen on olemassa ja pahenee kaiken aikaa, vaikka jotkut (tutkijat) yrittäisivät toisin osoittaa. Piste. Joku argumenteista kaappaa vallan.

Uusi hallitseva "oppi" asioiden tilasta synnyttää uutta liiketoimintaa. Yhtäältä se on hyvä asia. Toisaalta se on resurssien tuhlausta, jos tämä oppi ei pidä paikkaansa. Tästä esimerkkinä puoli vuosisataa sitten syntynyt ravintorasvan vastainen oppi alkaa vähitellen paljastua epätodeksi. Sen ympärille syntyi paljon pöhihinää ja uusia yrittäjiä. Vaikuttaa siltä, että myös lääketeollisuus hyötyi valtavasti sivuvaikutusten siivoajana. Valitettavasti.

Tutkinus, kuten elämä yleensäkin, sisältää epävarmuuksia. Onnettomuuteen voi joutua vaikka olisi miten varovainen. Varmoida pidetyt asiat osoittautuvat joskus vääriksi. Niin tiede kuin elämäkin muuttuvat ajan virrassa. "Kaikki virtaa, mikään ei ole pysyvää."  Monimutkaisuus (tahallinen tai tahaton) luo epävarmuuttaa. Tieteeseen (ja elämään) sisältyvä epävarmuus pitäisi tunnistaa ja tunnustaa. Tutkijan rooli on mielestäni tutkia, osallistua kriittiseen keskusteluun ja viestiä tulosten epävarmuuksista.

Poliittisten päättäjien rooli on puolestaan etsiä konsensus siihen, miten koko kehittynyttä maailmaa ahdistava asia ratkaistaan. Sanotaan, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Nykyään voisi sanoa, että politiikasta on tullut myös epävarmuuksien taidetta. Päätöksiä pitäisi pystyä tekemään vaillinaisen tiedon varassa. Samaan aikaan tulisi muistaa, että yhden palan huolimaton siirtely voi romauttaa suuren osan koko rakennelmasta.

Niin ammattipoliitikkojen kuin kansalaistenkin avaimenetsintäleikki jatkuu. Ensin lämpenee ja sitten viilenee, kuten tämän kevään sää. Toivottavasti kohta taas lämpenee.

Evoluutio ja aika

Evoluution näkökulmasta aika on merkittävä tekijä. Muutos, olipa sitten kyse ihmisen rantautumisesta alkumerestä ja nousemisesta puuhun ja sieltä laskeutumisesta tai vastustuskyvyn syntymisestä, vie aikaa. Ihmisen aikakäsityksen muutos lähihistoriassa saa meidät unohtamaan, että olemme olioina muuttuneet vain vähän kirjoitetun historian aikana. Emme millään jaksaisi odottaa kymmeniä tai ehkä satoja sukupolvia, että sopeutuisimme 24/7-elämään. Samoin on kurjaa, että elimistömme edelleen hylkii kolajuomaa, vaikka se kehitettiin jo toistasataa vuotta sitten.

Evoluutio haittaa yhteiskunnan ja yritysten kehittymistä. Innovaatiot osoittautuvat usein harmillisiksi joko ihmiselle erityisesti tai luonnolle yleensä. Yritysten menestymisen ja työllisyyden kannalta evoluutiota tulisi nopeuttaa. Lääkkeillä on usein yhtä paljon haittavaikutuksia kuin hyötyjä. Esimerkkinä toimivat hyvin statiinit, nuo tuo tuottoisat kolesterolilääkkeet.

Ihmisen toiminta ohjaa evoluutiota. Kolajuomat ja sisäistä kelloa sotkevat toiminnot muovaavat hiljalleen niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin olemistamme. Muutos on kuitenkin riivatun hidasta. Lisäksi uudet sopeutumishaasteet, kuten oleskelu painottomassa tilassa, kolkuttavat jo ovella. Lisääntyminen samaa sukupuolta olevan kanssa pitäisi ratkaista tuota pikaa. Käytännössä koko sukupuoliajattelu vanhenee käsiin.

Samaan aikaan maailmassa on ryhmittymiä, jotka pyrkivät hidastamaan evoluutiota. Amissien, uskonnollisen ja vanhakantaisen usalaisen ryhmän, lisäksi on ilmaantunut muitakin jarruryhmittymiä, Esimerkiksi paleonpurijat eli luolamiesruokavaliota noudattavat yrittävät edistää ihmisten terveyttä syömällä esihistoriallisesti. Geenimme toimivat parhaiten paleoruokavaliolla, he väittävät.

Luolamiesaikaan evoluutiota, lajien kehittymistä, ohjasi lähinnä luonnonvalinta. Nopeimmat, vahvimmat, kestävimmät, ovelimmat selvisivät muita paremmin. Elinympäristö tietysti vaikutti siihen, mitä ominaisuuksia luonnonvalinta suosi. Evoluutio puolestaan tarkoittaa eliöiden geeniperimän muuttumista vastaamaan ympäristön haasteita. Kyse on sopeutumisesta.

Ihminen on yhä tyytymätön luonnonvalintaan. Geenistöjä halutaan manipuloida. Tämä koskee niin ihmisen omia geenejä kuin muiden eläinten ja kasvien perimää. Kuolemattomuus tai ainakin pitkäikäisyys houkuttaa ihmistä. Entistä parempi panos-tuottosuhde jalostuksessa tarkoittaa lihaksikkaita tai hyvämaitoisia nautoja hyviä viljasatoja olosuhteista riippumatta. Viljelykasvien geenien muokkaamista sanotaan GMO:ksi.

Elämä ilman riskejä on tylsää. Vuoristorataan halutaan, koska siihen liitetään mahdollisuus onnettomuuteen. Todennäköisyys on kuitenkin sopivan pieni. Tutkijaa innoittaa jonkun uuden ilmiön löytäminen ja sen mahdollinen globaali hyöty. Bisneshenkilöitä puolestaan kiinnostavat innovaatiot, joilla voi ansaita rahaa. Kaikkiin näihin liittyy riskejä. Jotkut riskeistä ovat henkilökohtaisia, toiset taas koko maapalloa koskevia.

Puuttuminen evoluutioon ja luonnonvalinnan prosesseihin lienee ihmiselle ominaista toimintaa. Se on ihmisen taakka. Ihmisen älyllinen kapasiteetti riittää tuhoamaan Telluksen. Lisäksi ihminen kykenee tekemään sen hyvää tarkoittaen. Lopettamalla GMO-viljan kontrollointi saadaan kaikille ihmisille riittävästi ruokaa. Sotimalla edistetään omaa ylivertaista demokratianäkemystä. Taloudellinen riski voi poikia rutkasti rahaa.

Tai sitten ei. Riskejä kannattaa ottaa, koska ne kehittävät, kun seuraukset ja niiden todennäköisyydet eivät liian suuria. Totaalinen tuho, joka lähes varmasti toteutuu, ei kannata. Mutta ohimenevä lihaskipu, joka melko varmasti vahvistaa lihaksia, saattaa olla kehittävää. Sijoita korkeintaan kymmenen prosenttia varoistasi korkean riskin sijoituksiin, on hyvä neuvo. Lottoamalla kaksi riviä viikossa ei paljon häviä, mutta parhaimmillaan tuotto on huima.

Käytä enimmäkseen sellaisia ruoka-aineita, joita ihminen on käyttänyt viimeiset tuhat vuotta, Tämä on evoluutiota kunnioittava neuvo. Jos haluat, niin tee kokeiluja kymmenellä prosentilla. Lasillinen kolajuomaa viikossa riittää riskiksi. Jo vajaan tuhannen vuoden kuluttua elimistömme ehkä sietää sitä.