Joulun lähestyminen pistää ihmiset puuhaamaan. Pitää hommata lahjoja, siivota nurkkia ja hyllyjä, muistaa unohtuneita, paistaa kinkku ja piparit. Puhaa riittää vielä joulurauhan julistukseen saakka. Sitten kaikki hiljenee - virallisesti.
Miksi teemme niin kuin teemme? Joulupaniikki ottaa vallan, ja alamme häslätä joukolla. Vain vastuskykyisimmä selviävät ilman ilman tartuntaa. Me heikommat koemme ainakin taudin ensioireitä: ärtymystä, levottomuutta ja pakottavaa tarvetta hankkia jotain itselle tai muille.
Kyse lienee siitä, että toimimme tapojen mukaan. Kristillisessä perinteessä joulua on edeltänyt "pikkupaasto" eli adventtipaasto. Pääsiäinen puolestaan lopettaa suuren paaston. Kristillisen paaston aikana keskitytään merkitykselliseen tapahtumaan pidättäytymällä syömisestä ja antamalla tilaa harjoitukselle eli rukoukselle. Näläntunnetta on helpompi käsitellä, kun antaa aivoille jotain askaretta.
Maallistuneessa kristillisyydeessä tulevaan (pakolliseen) hiljentymiseen valmistaudutaan kiireen kautta. Puuhaaminen sovittaa joulunpyhien pakkopysähtymisen. Silloin voi keskittyä paastonjälkeiseen syömiseen vaikka itse paasto saattoi jäädä väliin. Kiire on tehokas konsultti. Tämä on tapana tehdä ennen joulua -ajatus pistää liikkeelle.
Jotkut tykkäävät joulukiireestä ja ainakin joistakin siihen liittyvistä tekemisistä. Toiset taas näyttävät kärsivän. Tavat ovat "polkuja" aivojen hermorakenteissa, väittävät aivotutkijat. Jotkut polut johtavat tasapainoon ja hyvään kokonaisfiilikseen. Toiset taas tuottavat epätasapainoa ja pahaa oloa. Aivojen valmiiksi tallatut hermopolut ovat ottaneet vallan ihmisen elämässä.
Mielen pitäisi ohjata aivoja ja edellen tapoja. Mieli pystyy siihen, kun alamme tiedostaa, mitä ympärillämme tapahtuu ja etenkin mitä meissä tapahtuu, neurologit vakuuttavat. Aivoihin avautuu uusia polkuja. Jouluun ja siihen valmistautumiseen voi löytyä uusia juttuja. Mitä minä todella ajattelen joulusta? Mitä tapoja haluan pitää yllä ja mistä haluaisin luopua?
"Näin sydämeeni joulun teen." Rauhallista joulua kaikille.
Toiset stressaa, jotkut eivät. Joulu tulisi vähemmälläkin jos se vain osattaisiin ottaa vastaan. Kaupallisuus on tässäkin pannut ihmisille velvoitteita: ei ole oikea joulu jos se ei näytä samalta kuin lehdissä tai televisiossa, elokuvissa tai ... Perinteitähän tässä luodaan myös omille lapsille, sekin pitäisi muistaa. Hyvää Joulua
VastaaPoistaKiitos Markku. Niinpä niin. Erilaisten rituaalien ja perinteiden luominen taitaa olla lajityypillistä ihmisille. Ne ehkä helpottavat elämää ja liittävät, integroivat, johonkin suurempaan kokonaisuuteen. Rarkaisevaa on mielestäni se, kuinka paljon integraatio rajoittaa tai edistää mahdollisuuksia nähdä "iso kuvaa" maailmasta ja uudistua. Joulu jatkuu...
VastaaPoista